Mitä on normaali riitely parisuhteissa tai muissa läheisissä ihmissuhteissa? Sitä kysytään yllättävän usein vastaanotoilla ja totta – ei sen normaalin määrittely ole millään tavalla itsestään selvää. Yhtä usein kysytään myös siitä, onko normaalia, ettei riidellä ikinä tai pitäisikö riidattomuuden olla jonkinlainen tavoite? Yhtä kaikki, riitely on osa ihmisen elämää, jota kohti osa menee suoraan päin ja jota osa juoksee koko elämänsä karkuun. Sen syntymekanismiin vaikuttavat välillä hämmästyttävät kausaaliketjut, toisaalta vireys- ja terveydentila, tapahtumat ja persoonallisuutemme, historiamme, uskomuksemme maailmasta ja totuudesta sekä oletukset, sopimukset tai niiden puute. Joskus täysin ulkopuolelta tulevat asiat, jotka osuvat sen hetken avoimiin haavoittuvuuksiin, pääsevät yllättämään ihmiset vaikutuksillaan.
Riita uhkaa hyvinvointiamme, koska se on emotionaalisesti huomattavan kuormittavaa, haavoittavaa ja siihen liittyviä tunteita voi olla vaikeaa itsessään sietää. Voimakkaiden tunnereaktioiden myötä myös kykymme tehdä tilanteissa parhaita mahdollisia päätöksiä heikkenee voimakkaasti. Riitely voi pahimmillaan rikkoa ihmissuhteen, mikäli riitelyyn menee kohtuuttomasti aikaa ja sen myötä katoaa kunnioitus ja arvostus toista kohtaan. Valtataisteluksi muuttuessaan päätöksiä eivät enää tee yksilöt vaan voitontahto ja oikeassa olemisen tahto. Se on raskas tapa elää toisen ihmisen lähellä. Parhaimmillaan riitely sen sijaan rakentaa ihmissuhdetta eteenpäin ja riitely voidaan nähdä eri valossa. Opitaan toisesta ja itsestä. Opitaan siitä, mikä on tärkeää. Opitaan puhumaan myös rauhassa ilman riitaa, rakentamaan omat sisäiset säännöt ja tavoitteet juuri tässä ihmissuhteessa. Mikä toimii tässä ihmissuhteessa, sen rakentaminen on avain rikkaaseen ja hyvään elämään, missä molemmat voivat viihtyä sekä kokea arvostusta ja rakkautta.
Jos ihmissuhteen sisäinen ilmapiiri on kuitenkin repivän riitaisa, ensin on lähdettävä empatiariitelyn opettelemisesta. Lähde liikkeelle seuraavien kolmen kysymyksen kautta:
Mistä teillä oikein lopulta riidellään?
Sukat mytyssä lattialla, nenäliinoja ja teepusseja pöydän kulmalla, pyykit käärimättä? Vai arvostamattomuus, itsestään selvänä pitäminen, yksinäisyys, hellyydenkipeys?
Miten riidat sovitaan?
Ihmissuhteesta kertoo paljon se, miten riidat sovitaan ja sovitaanko ylipäätään? Mistä tiedetään, että riita on loppu? Ovatko molemmat aina valmiita sopimaan? Palataanko vanhoihin riitoihin ja jos, niin miksi?
Mitä toivoisit riitelyn sijaan?
Olisiko keskustelevampi ihmissuhde ja yhdessä paremman ilmapiirin vastuun kantaminen elämänlaadullisesti parempaa? Onnellisempaa? Rauhallisempaa? Turvallisempaa? Miten se vaikuttaisi elämässäsi ja missä se näkyisi ensimmäisenä?
Empatiariitelyssä kyky ymmärtää myös toisen kärsimystä säilytetään tietoisesti rinnalla, kuitenkaan omia tunteita ohittamatta. Näin repivä riitely on mahdollista oppia muuttamaan paremmin molempien hyvinvointia turvaavaksi keskusteluksi. Empatiariitely luo emotionaalisesti turvallisemman ilmapiirin ihmissuhteeseen ja rakentaa lopulta ymmärryksen lisääntymisen kautta kokonaan uudenlaisen tavan käydä läpi vaikeitakin teemoja.
Lue lisää empatiariitelyn oppaasta, jossa käydään läpi 30 empatiariitelyn askelta. Voit muuttaa oman elämäsi lisäksi myös läheistesi elämää: https://kaikkimerkityksellinen.fi/tuote/empatiariitely-eminiopas/
